Nimeni on Kekkonen, Satu Kekkonen

Facebookissa on ilmeisesti meneillään joku kampanja, jossa profiilikuvaksi on tarkoitus vaihtaa joku iankaikkisen vanha kuva itsestä. Ainakin ystäväpiirini on viime päivinä nuortunut kovasti kuvien perusteella. 

Olen ollut ilmeisen totaalisen 'in denial' menneisyyteni suhteen, sillä en ollut avannut vanhoja valokuva-albumeitani vuosikausiin. Sääli, sillä nauroin vatsani kipeäksi vanhoja kuvia katsellessani. Minulla on ollut kekkoslasit - kolmasluokkalaisella! - ja ilmeisesti niitä kovastikin rakastin, koska seuraavat lasini olivat samanlaiset, joskin piirun verran ankeampaa 70-luvun ruskean sävyä. Ensimmäiset lasini (viereinen kuva) jäivät ilmeisen lyhytikäisiksi, koska sain ne ekaluokan jälkeen kesällä ja jo vuoden kuluttua syksyllä minulla on jo nuo kekkoslasit. Meidän isä kävi myöhempinä vuosina nämä lasit päässään ainakin yhtenä jouluna naapurissa joulupukittelemassa. Silmälasieni hovihankkijana toimi Optikko Matti Lehtinen. Näitä kuvia katsoessa toivoo, että liike olisi laittanut lapun luukulle viimeistään näihin päiviin mennessä...

Viereisessä kuvassa ylläni on äidin kutoma keltainen villapaita, jonka rinnassa on on valkoinen hiirikuvio. Keltainen oli tuohon aikaan lempivärini ja neulepusero oli ihaninta, mitä omistin. Myös kekkoslasikuvan sininen villapaita on äidin käsialaa.

Inspired by the campaign in Facebook I took the trip down to memory lane and found some awesome photos of me.  I had such a good laugh!

I must have been a devoted fan of our then-President Kekkonen, since I had similar eyeglasses. The thing is that back then he was a 75-year-old man and I was a nine-year-old girl...

The girl in white and yellow sweater is in second grade c. 1975 and the girl with Kekkonen's eyeglasses and her light blue sweater is in third grade. 

It looks like I'm a natural blond and a bit of a red head, too. So I'm back to my roots with my red hair and bangs. If only I had known that the truth lies in my old photo albums.