Wednesday 27 February 2013

Thaïs @ Ooppera

Vietin eilen uskomattoman ihanan illan oopperassa! Jules Massenet'n Thaïs suorastaan hurmasi minut: upea musiikki, Kansallisoopperan fantastinen orkesteri johtajanaan Mikko Franck, ilmiömäisen taitavat solistit sekä häikäisevän kaunis puvustus ja lavastus. 



Lipun - viimeisiä ylipäätään ja viimeisen eiliseen näytökseen - onnistuin melkoisen vaivannäön jälkeen hankkimaan kolmisen viikkoa sitten. Paikka permannon takaosassa keskellä oli loistava: sieltä näki vaivattomasti sekä näyttämölle että orkesterimonttuun, vaikka tällä kertaa en harpistin eleganttia soittoa onnistunutkaan paikaltani näkemään. Rakkaan ystäväni aviomiehen sentään olin bongaavinani kontrabasistien rivistä.

Suosittelisin lämpimästi Thaïsia kaikille oopperan ystäville, mikäli näytöksiä ja lippuja olisi vielä jäljellä. Torstaina on kuitenkin ainakin toistaiseksi viimeinen esitys.



I saw Jules Massenet's Thaïs in Finnish National Opera yesterday and loved every minute of it. Extraordinary beauty from the music itself, the soloists, the choir and the orchestra to the set and costumes. Beautiful! I would warmly recommend if only there was more performances and tickets left but I'm afraid Thursday's performance, the last one so far, is sold-out.

Saturday 16 February 2013

Ainakin äiti yritti - Mom tried

Minulla on muutamia suosikkikirjailijoita, joiden teokset minulla on (melkein) kaikki kirjahyllyssäni ja joita käyn mielelläni kuuntelemassa kirjamessuilla tai -kaupoissa. Perjantaina Akateemisen Kohtauspaikalla haastateltavana oli yksi suosikeistani, Jens Lapidus, joka on myös erittäin katseltava. Iloksemme saimme kuulla, että hänellä on jo seuraava kirja työn alla, mutta tuoreimman Ainakin äiti yritti -novellikokoelman myötä heitämme kuulemma lopulliset hyvästit Stockholm noir -sarjan henkilöille. Tekeillä oleva kirja on rikosromaani sekin.



Kauas Pohjois-Karjalaan samaan aikaan matkalla ollut ystäväni pyysi minua hakemaan kirjan hänellekin ja siihen 'med kärlek' -omistuskirjoituksen. Jokin meni selvästi vikaan viestinnässä, sillä kotiin päästyäni totesin, että rakkaudella kirjoitettu omistuskirjoitus löytyykin minun opuksestani ja ystäväni kirjassa lukee 'I hope you will enjoy these stories.' 

Yhden kirjan kahdestatoista rikostarinasta luettuani voin vakuuttaa, että taattua Lapidus-laatua on tämäkin. Illalla aion heittäytyä sohvalle lukemaan loputkin.



I have a few favorite novelists and Swedish Jens Lapidus is one of them. I loved his Stockholm Noir trilogy (Easy money, Never fuck up and Life deluxe). This Friday he was interviewed at Akateeminen bookstore in Helsinki about his latest collection of short stories, Ainakin äiti yritti (Mom tried). I've read one of the twelve short stories and will continue later today. So far it looks promising - I'm pretty sure that I will love this book, too.

Oh, did I mention that he's awfully handsome...

Lapiduksen kuva: Sandy Haggart (like.fi)

Monday 11 February 2013

Baby steps

Lähipiiriini syntyy nyt alkuvuodesta useampi vauva ja siinä oli kylliksi syytä vaihtaa puikot lyhyempiin ja lanka ohuempaan vauvasukkia varten. Vanhasta Suuren Käsityökerhon sukkaliitteestä löytyi ohje oikean silmukkamäärän luomiseksi. Usko ohjeeseen tosin oli loppua jo ensisenteillä: sukanvarresta oli tulossa niin kapea, että oli vaikea kuvitella sukan mahtuvan kenenkään jalkaan. Puhumattakaan jalkaterän pituudestä - kärkikavennukset piti aloittaa kohta kun kantapääkavennukset oli valmiit. Mutta aika söpöt näistä tuli. Ja luultavasti myös oikeinkin sopivat sille suloiselle pikkumiehelle, joka ne saa. Seuraavat parit valmistuvat pian helsinkiläisille pikkuprinsessalle ja -prinssille.


I've changed to shorter double pointed needles and thinner knitting yarn, because I'm knitting baby socks. No, I'm NOT expecting a baby, but few of my friends are. These baby socks are unbelievably tiny - it is so hard to believe that anyone could have such small feet. This mint green pair was sent to Stockholm to an incredibly sweet little baby boy.

Sunday 10 February 2013

Kevät keikkuen tulevi - Summer must haves

Ensi ja seuraavalla viikolla saapuvia lehtien muotinumeroita odotellessani kävin kurkistelemassa kevään ja kesän muotia Net-a-porter.comissa. Tarjontaa tutkaillessani totesin raitojen lisäksi valkoisen, sinisen ja punaisen, kevyesti keltaisella korostettuna, puhuttelevan minua juuri nyt eniten. Talveksi poispakattuja kesävaatteita (joita pääsen pian aurinkolomaa varten kaivelemaan) muistellessani kuvittelen, että minulta löytyy juurikin edellämainittuja. Täydennystä kuitenkin kaivataan ainakin asusteosastolla. Siksi ostoslistallani ovat siniset avokkaat ja punainen huivi. Jos ja kun unelmoida saa, ei kelvollisia ehdokkaita ollut vaikea löytää.



Näillä Jimmy Choon laivastonsinisillä avokkailla olisi varmasti kevyt askeltaa kesäisessä Helsingissä. Hermès'n silkkihuivi lämmittäisi viileämpinä kesäpäivinä ja suojaisi auringolta helteisimpinä...

Konservatiivisen kesäiseen toimistoon sopisi täydellisesti, vaikka noiden edellämainittujen asusteiden ja valkoisen paidan kaveriksi beige, nahkainen kynähame. Sellaista olen etsinyt jo useamman vuoden, mutta budjettiini sopivaan en ole vielä törmännyt. Olisikohan teettäminen varteenotettava vaihtoehto?

Ja jos kevään/kesän vaatebudjetista on vielä jotain jäljellä loppukesästä, voisin hyvinkin klikata tämän keltaisen Alexander McQueenin God Save McQueen -huivin ostoskoriin alehintaan.


I'm already planning my summer wardrobe. I know -  we have tons of snow in Helsinki, but let the girl dream! My plan this summer is to wear mostly stripes and basic colors like white, blue and red, with just a hint of yellow and nude. I found a perfect pair of navy Jimmy Choo pumps from Net-a-porter, which I'm sure I will never have. But a red Hermès twill silk scarf is a tempting choice should there not be a perfect red Faliero Sarti waiting for me in My o My. 

If I have something left in my fashion budget in the late summer, I can see myself clicking this beautiful yellow Alexander McQueen scarf to shopping bag - at a discount price of course.

Kuvat: Net-a-porter ja Hermès

Wednesday 6 February 2013

Issa London

Ihastuin Issa Londonin printtimekkoihin vuosia sitten nähtyäni ensimmäisen kerran sellaisen Glorian tyylisivulla joko Marianna Godenhjelmin tai Klara Kivilahden yllä. Muutama vuosi sitten sovitinkin kermanvalkoista Issa-mekkoa Kaarina K:ssä, mutta jostain syystä en sitä kotiuttanut sen ilmeisestä ihanuudesta huolimatta. Törmäsin tuohon mekkoon keväällä ystävieni häissä - yhdellä tyylikkäällä häävieraalla oli samainen mekko yllään ja sekä mekko että sen kantaja näyttivät upeilta. Mutta siinä vaiheessa minustakin oli jo tullut Issa London -silkkijerseymekkojen onnellinen omistaja.



Tuore tulokas Issa London -perheeseeni on merkin verkkokaupasta 75 %:n alennuksella löytynyt Issa-klassikko, kietaisumekko, jossa komeilevat bysanttilaiset Moskovan Punaisella torilla sijaitsevan Pyhän Vasilin katedraalin sipulikupolit. Todellisuudessa mekon värit ovat paljon kuvaa kirkkaammat -  ne hehkuvat suorastaan jalokivimaisina.

Ensi töikseni aion asustaa mekon L.K. Bennettin punaisin avokkain. Asuni kelpaisi varmasti myös Cambridgen herttuatar Catherinelle, jonka suosikkeihin molemmat merkit kuuluvat. Tilanteissa, joissa kaula-aukko tuntuu liian antavalta, saatan sovitella decolteen peitoksi Lanvin for H&M -kaulakorua.


I've loved Issa London's silk jersey dresses for years. I bought my first one with an adorable piranha print about a year ago from Huuto.net (local eBay). My latest find (a real bargain with 75 % discount!) is a classic Issa wrap dress with onion domes of St Basil's cathedral print from Issalondon.com. I'm going to pair the dress with my red L.K. Bennett Shilo pumps - a combination that Catherine, Duchess of Cambridge would approve - and even wear- both labels being her favorites. If I'd aim for total overkill, I might consider adding my red Lanvin for H&M necklace to my outfit.

Mekkokuva: Issa London

Sunday 3 February 2013

Nimeni on Kekkonen, Satu Kekkonen


Facebookissa on ilmeisesti meneillään joku kampanja, jossa profiilikuvaksi on tarkoitus vaihtaa joku iankaikkisen vanha kuva itsestä. Ainakin ystäväpiirini on viime päivinä nuortunut kovasti kuvien perusteella. 

Olen ollut ilmeisen totaalisen 'in denial' menneisyyteni suhteen, sillä en ollut avannut vanhoja valokuva-albumeitani vuosikausiin. Sääli, sillä nauroin vatsani kipeäksi vanhoja kuvia katsellessani. Minulla on ollut kekkoslasit - kolmasluokkalaisella! - ja ilmeisesti niitä kovastikin rakastin, koska seuraavat lasini olivat samanlaiset, joskin piirun verran ankeampaa 70-luvun ruskean sävyä. Ensimmäiset lasini (viereinen kuva) jäivät ilmeisen lyhytikäisiksi, koska sain ne ekaluokan jälkeen kesällä ja jo vuoden kuluttua syksyllä minulla on jo nuo kekkoslasit. Meidän isä kävi myöhempinä vuosina nämä lasit päässään ainakin yhtenä jouluna naapurissa joulupukittelemassa. Silmälasieni hovihankkijana toimi Optikko Matti Lehtinen. Näitä kuvia katsoessa toivoo, että liike olisi laittanut lapun luukulle viimeistään näihin päiviin mennessä...

Viereisessä kuvassa ylläni on äidin kutoma keltainen villapaita, jonka rinnassa on on valkoinen hiirikuvio. Keltainen oli tuohon aikaan lempivärini ja neulepusero oli ihaninta, mitä omistin. Myös kekkoslasikuvan sininen villapaita on äidin käsialaa.


Inspired by the campaign in Facebook I took the trip down to memory lane and found some awesome photos of me.  I had such a good laugh!

I must have been a devoted fan of our then-President Kekkonen, since I had similar eyeglasses. The thing is that back then he was a 75-year-old man and I was a nine-year-old girl...

The girl in white and yellow sweater is in second grade c. 1975 and the girl with Kekkonen's eyeglasses and her light blue sweater is in third grade. 

It looks like I'm a natural blond and a bit of a red head, too. So I'm back to my roots with my red hair and bangs. If only I had known that the truth lies in my old photo albums.