7/15 Mustard yellow coat

Koko kesän käyttämättömänä laatikossa lojunut Alexander McQueenin God save McQueen -huivini on ulkoillut alkusyksystä koko kesänkin edestä, sillä ykskaks se tuntuu sopivan kaikkiin viime viikkoina käyttämiini asuihin kuten ruosteenruskeaan Acne Studiosin Raya-mohairneuletakkiin tai uusimpaan rakkaaseeni, Zaran sahraminkeltaiseen vuorittomaan villatakkiin. Bongasin takin viime viikolla Me naisista, kiersin lauantaina Zaran sitä löytämättä, kysyin myyjältä, joka löysi varastosta täsmälleen yhden, ja joka sattui olemaan juurikin minun kokoani. Sovitin ja kiikutin kiireesti kassalle. Vielä vähän piilopistoja liepeisiin sunnuntai-iltana tv:tä katsellessa ja takkikaunotar oli valmis palvelukseen maanantaina. Näillä säillä sillä tarkenee ulkona ja ilmojen kylmetessä se on lämmin seuralainen sisällä. Okein, myönnän, että se oli jo päälläni myös sisällä...

Kun päällä on lämmin takki ja kaulassa pehmeä huivi, voi vielä ihan hyvin ulkoilla sandaaleissa. Itse asiassa tykkäsin kovasti tämänpäiväisestä asustani hienovaraisine viittauksineen 70-lukuun: keltainen takki, värikäs huivi, leveähkölahkeiset farkut ja hapsusandaalit Jos kaikki tuo olikin 'boho-esque'ta', toi Falabella kullanvärisine ketjuineen asuun tarvittavaa chiciä, n'est pas?

These two pieces I will wear to shreds this fall: my ancient God save McQueen scarf  by Alexander McQueen and the new mustard yellow wool coat by Zara. They look fabulous separately but outrageously gorgeous together. Today I wore this match-made-in-heaven with dark denim jeans, white silk shirt, brown fringed sandals and my beloved Falabella bag. I loved the outfit and the gentle nod to 70's,  the sort of boho-esque feel.

Croc rocks!

Löysin viikko sitten sunnuntaina varpaankynsiä ehostaessani vaatimattoman kynsilakkakokoelmani unohtuneen helmen, Diorin Golden Jungle Nail Art Duon, joka oli luultavasti kynsilakkamaailman kuuminta hottia AW 2012-13, siis ihan tuossa hetki (!) sitten. Lakka toimii näin äkikseltäänkin arvioituna loistavasti loppukesän viimeisinä sandaali- ja peep toe-kenkäpäivinä. Kullan ja khakinvihreän yhdistelmä vaan on äärimmäisen - noh - päheä.

Varvikset/flip flops Madden girl

Nilkkurit/booties Pedro Garcia

Dior Golden Jungle Nail Art Duo, a golden base coat and a khaki top coat which create a striking crocodile skin effect when layered, was a big hit and probably the most coveted nail polish in AW 2012-13. It was all forgotten among my small collection of nail polishes when on last Sunday I realized that golden and khaki was just what I wanted for the last days of these warm-ish autumn days when you can still wear sandals without freezing your toes. 

Massimo Duttia odotellessa....

Helsinkiin näyttää rantautuneen toinen M: Michael Kors. Mikonkadulle, melkein maamiehensä Tommy Hilfigerin seinänaapuriin. Piipahdin liikkeessä eilen ja nättiä oli. Laukkuja, lompakoita, kelloja, koruja ja kenkiä, mutta ei muistaakseni vaatteita. Mukaani sain esitteen, joka sujautettiin merkin paperikassiin kera silkkipaperin ja suihkauksen Michael Kors -tuoksua - jälkimmäinen vasta, kun oli kohteliaasti tiedusteltu, etten kärsi hajusteallergiasta. 

Mukava lisä Helsingin tarjontaan ja kun katukuvaa katsoo, näyttää merkillä olevan sen verran faneja, että luulisi asiakkaita liikkeeseen riittävän. Minä näkisin mielelläni myös Massimo Duttin maihinnousun Helsinkiin - katson Aleksilla kaikkia vapaita liiketiloja sillä silmällä, sopisiko se Massimolle :-)

Michael Kors has opened a store in Helsinki this week. If I remember right, there was a wide range of accessories: bags, wallets, watches, jewelry and shoes but no clothes. The staff was very helpful and friendly. It's good to see fashion brands to open their stores in Helsinki, but there's still onw missing: Massimo Dutti. Let me tell you, Massimo, that I'm not the only one looking forward to the Massimo Dutti store opening in Helsinki. 

Kätilö

Kävin tiistai-iltana töiden jälkeen katsomassa Kätilö-elokuvan. Sen, jonka naispääosassa on Krista Kosonen ja miespääosassa Lauri Tilkanen. Jälkimmäinen oli SS-sotilaan(kin) roolissa melkoista silmäkarkkia, mutta niin oli elokuva muutenkin, Jäämerimaisemineen kaikkineen. Krista Kososen lisäksi roolissaan loisti Pirkka-Pekka Petelius, jonka aluksi merkilliseltä vaikuttanut hahmo muuttui loppua kohti jopa koskettavaksi.

Suomalaista elokuvaa ei voi kai tehdä Hollywoodissa oppinsa ammentanut ohjaajakaan ilman, etteikö siinä ryypättäisi, naitaisi ja kiroiltaisi. Kun sekaan heitetään vielä hullu tai kaksi, on elokuva oikeastaan enää näyttelijöitä vailla. Näistä aineksista voi kuitenkin syntyä hyvä elokuva, kuten Kätilö. Suosittelen, enkä siis paljasta tarinasta sen enempää.

Should Kätilö (Midwife) ever compete in being nominated for (or winning) the Academy Awards and therefore be in international film distribution (with English subtitles), keep the title in mind and go see the movie. You'll like it. Word of waning: despite the title there will be no cute babies, nothing pink and happy, nothing of the sort. It's a film about war and people coping with it.

Me: Mad about yellow. You: 'Get over it!'

Ehkä keltainen pakkomielteeni johtuukin kaipuustani New Yorkiin (mikä symboloikaan NYC:tä paremmin kuin sen kanariankeltaiset taksit) ja siksi silmäni tarttuvat kaikkeen keltaiseen? Ehkä myös siksi, että keltainen näyttää hyvältä myös toisen uudelleenlöydetyn rakkauteni, ruskean, kanssa. Sekä harmaan, mustan, valkoisen, sinisen.... Joko mainitsin, että postauksessa, josta poimin kuvan, kirjoittaja-Anhilla on mitä kaunein keltainen Chloén minilaukku, jonka keltaisesta ihanuudesta tässä kuvassa vihjaa vain olkahihna?

Yes, my name is Satu and I'm obsessed with yellow. Maybe it's the yellow cabs of NYC that are to blame. Or I'm missing the sun desperately and I'm graving yellow for that reason. Nonetheless, I need something yellow - now!

Photo: 9to5chic.com

Solsidan wannabe - a Sunday in Stockholm

Toinen päivä Tukholmassa käynnistyi aamiaisella hotellissa, josta kiirehdimme kirjautumaan ulos heti aamiaisen hotkaistuamme, sillä meitä odotti päivän ensimmäinen kulttuurikohde, Hallwylska museet. Olin bongannut museon jostain jutusta keväällä ja päätin, että se sopii viikonlopun ylelliseen teemaan loistavasti (silloin varmaan vielä kuvittelin meidän yöpyvän Drottning Kristinassa..). Ja niinhän se sopikin. Ihan uudelle tasolle elämys museossa kohosi erinomaisen opastuksen myötä: oppaamme kuvaili niin elävästi talon asukkaita ja elämää talossa, että suurinpiirtein aloin odottaa törmääväni asukkaisiin seuraavassa salissa.

Tyttöporukkamme toinen huoneellinen oli bongannut aamulla tv:stä  The Lilian Look -näyttelyn kuninkaanlinnasta, joten lisäsimme notkeasti sen ohjelmaan. Näyttely ei ollut suuren suuri, mutta kuninkaanlinna on aina visiitin arvoinen.

Kolmas kulttuurikohteemme oli Fotografiska Museet, jossa ainakin itsessäni ihastuksen huokauksia herättivät sekä Inez & Vinoodhin Pretty Much Everything 2015 sekä Nick Brandtin On This Earth A Shadow Falls Across The Ravaged Land. Kolme kohdetta oli aika paljon yhdelle päivälle ja Arlanda Expressiin raahautuikin laukkujen kanssa varsin väsynyt seurue.

Tämän olisin niin kovasti halunnut julisteena kotiseinälle, mutta ei, sellaista ei ollut myytävänä. Solsidanissakaan ei käyty, mutta Designtorgetilta löytyi tällaisia tarroja. Laiha lohtu leijonaan verrattuna....

Our Sunday in Stockholm started with breakfast at the hotel. After checking out we walked to Hallwylska museet. If you've never been there, don't forget to visit the museum next time you're in Stockholm. It's superb! Later we walked to the royal palace to see The Lilian Look -exhibition. Again - worth seeing even thought it is not a very extensive exhibition. Before we had to take the train to Arlanda we had time to visit Fotografiska muséet and it's epic exhibitions. I would have so much wanted the roaring lion to hang on my home wall, but no, it was not available as a poster.

Again - an awesome weekend in Stockholm. Next year we might take the Friday night flight and spend two nights in Stockholm. That means a whole Saturday, too. My credit card company may disagree about the plan...

It's all about the shoelaces

Zadig & Voltairen valkoiset tennarit (klik) eivät lähempää tarkasteltuna olleetkaan niin ihanat kuin toivoin. Vilkaisu kotona koko kesän käveltyihin valkopunaisiin Warrior-tennareihin muistutti myös, ettei lifestyleni ole ehkä sittenkään yhteensopiva valkoisten tossujen kanssa. Näillä Adidas by Stella McCartneyn Ultra Boost -tossuilla sen sijaan voisin hyvin pinkoa menemään vailla huolen häivää. No, ainakaan kenkien likaantumista murehtimatta. Ihan parastahan näissä on keltaiset nauhat - eikä muussakaan värityksessäkään ole moitteen sijaan. Olen myyty.

Not just any shoelaces but yellow sneaker laces. These Adidas by Stella McCartney sneakers are so cool and the yellow laces make them the crème de la crème of sneakers. Sold!

I love.... Sunflower yellow

Olen aivan lääpälläni kaikkeen keltaiseen ja erityisesti lämpimään auringonkukan keltaiseen. En ole ihan varma, mistä tämä palava ihastus sai alkunsa, mutta minulla on epäilykseni. Furlan keltaisella pikkulaukulla saattaa olla jotain tekemistä asian kanssa. 

Olin seota kaikista niistä ihanista asuista, jotka pamahtivat Pinterestissä ruutuun, kun kirjoitin hakukenttään 'mustard yellow outfits'. Onneksi kaapissani on yksi keltainen silkkimekko, joka kaipaa vain vähän ompelijan kosketusta ollakseen täydellinen syyskesän suosikkimekko. Ihana shoppailla omassa vaatekaapissa!

Sunflower yellow, mustard yellow - you name it, I love it as long as it is a warm yellow tone. I think it all started when I saw this image of Metropolis bag - I so want to be that woman in the all black and white outfit and then: the yellow bag!! Fortunately I have something yellow for the autumn: a vintage silk dress that will be perfect after just a quick fixation by a seamstress. 

Image: furla.com

Stureplan wannabe - one sunny Saturday in Stockholm

Perinteisestä tyttöjen viikonlopustamme Tukholmassa on jo rapiat kaksi viikkoa. Tänä vuonna meitä oli matkassa neljä, kun pikkusiskoni päätti liittyä joukkoomme. Vaikka tämänkertainen matka oli järjestyksessä vasta kolmas, meillä on jo varsin vakiintuneet kuviot: samoilla Norwegianin lennoilla mennään ja tullaan, lauantaina shopataan ja sunnuntaina ollaan kulttuuritanttoja. Matkanjohtajan rooli on kuin luonnostaan langennut Eijalle ja ohjelmapäällikkyys minulle.

Meillä oli varattuna ihanat huoneet (näin oletan) Hotel Drottning Kristinasta, mutta saimmekin kuulla sisäänkirjautuessamme, että meillä ei olekaan varausta, vaikka matkanjohtajalla vahvistus olikin. Drottning Kristinaan emme mahtuneet, mutta tarjoutuivat siellä ystävällisesti etsimään meille toisen hotellin lähistöltä järjelliseen hintaan. Kaksi huonetta löytyi kulman takaa Scandic Anglaisista. Vatsat kiljuivat hotellihässäkän päätteeksi nälkästä, mutta onneksi Östermalmin kauppahalli ja Lisa Elmqvistin toast skagenit odottivat melkein naapurikorttelissa! Ostospäivä jäi melko lyhyeksi, mistä luottokortti varmasti kiittää.

Illallisvarauksen oli puolestani tehnyt Tukholmassa asuva ystäväni. Vaan meillepä kerrottiin ravintolassa, että 'jaa, Sadun varaus oli eilisillalle'! No, pöytä järjestyi kuitenkin pienen odottelun jälkeen. (Ja sähköpostista selvisi myöhemmin, että ravintola oli itse kirjannut varauksen väärälle illalle - heidän lähettämässään vahvistuksessa varaus oli lauantai-illalle kuten pitikin). Illalliselta suuntasimme Bistro Jarliin, joka sulki ovensa lopullisesti muutamaan päivää myöhemmin 5.9. 28 vuoden jälkeen. Chanel avaa liikkeensä samaisiin tiloihin aikaisintaan loppuvuodesta. Melko fiinissä seurassa olimme nytkin: terassilta bongasimme prinsessa Madeleinen entisen 'pettäjäsulhasen', Jonas Bergströmin. Kaaduimme sänkyihimme Anglaisissa hyvin myöhään... aivan liian myöhään seuraavan päivän kulttuuriurakointia silmälläpitäen.

The memory of our girls' weekend in Stockholm has started to fade so it is about time to recollect. It seemed that we had a bit of a bad luck this time: no hotel reservation (though we had a confirmation) and no dinner reservation (again, had a confirmation). We did end up in another hotel (Scandic Anglais instead of Drottning Kristina) and later the restaurant found us a table to dine. Other than these teeny-weeny setbacks, we had a blast in Stockholm. The weather was warm and sunny. And my friends - they're just the best people to travel with - no fuss, just fun. And Stockholm - I just can't get enough of it!

One of the highlights was to have a glass of champagne in Bistro Jarl late Saturday night. This legendary bistro closed for good on 5 September. I think it is official that Chanel will open a boutique in the premises later this year. There, on the terrace we spotted princess Madeleine ex-fiance, Jonas Bergström. Eventually we went to sleep - far too late.

The end of sandal season?

Sää on hellinyt ainakin meitä eteläisessä Suomessa asuvia loppuviikosta ja viikonloppuna. Lintsille en eilen sandaaleissa lähtenyt (jotta ehdin kolmessa tunnissa juosta mahdollisimman monta kieputinta läpi), mutta perjantaina töihin kuitenkin. 

Aika moni on jo vaihtanut villakangastakkiin ja tukeviin syyskenkiin, ja pukeutumisen kirjo onkin juuri nyt melkoinen: jotkut viuhtovat menemään shorteissa ja t-paidassa, toiset pukevat villaa ylle ja talvisaappaat jalkaan. Minä olin kai jossain siinä välissä sandaaleineni ja villatakkeineni.

Sandaalit/sandals Unisa, housut/pants Massimo Dutti, villatakki/cardigan Acne Studios, huivi/scarf Alexander McQueen

Ajattelin perjantaina, että tuo saattaa jäädä kesän viimeiseksi sandaalipäiväksi, mutta vilkaisu tulevan viikon säätietoihin lupailee vielä huomiseksi ainakin säätä, jossa varpaita ei pitäisi sandaaleissakaa palella. Mutta keltaisia lehtiä on jo kaikkialla, joten syksy lienee saapunut. Ei haittaa.

I love this time of the year when you can combine sandals with warm mohair cardigan. This outfit is from Friday. Though the weather has been wonderfully warm and sunny the autumn has definitely arrived: there are yellow leaves all over the place. But that's fine  - I'm well-prepared and ready to welcome it. As long as I can still wear my sandals every now and then...

Hello sunshine!

Olen pyrkinyt lähinnä vähentämään omistamani tavaran määrää enkä varsinkaan ole ajatellut lisätä kahvimukien, ainakaan näiden parittomien määrää. Tähän suunnitelmaan tuli mukiinmenevä muutos: Rörstrand on tuonut markkinoille Peppi Pitkätossu -astiasarjan. Peppi on ikiaikainen suosikkini enkä pystynyt vastustamaan tätä kirkkaankeltaista Ihan itse -mukia, joka taatusti karistaa unihiekat silmistä aurinkoisella olemuksellaan tulevina syys- ja talviaamuina. 

Pippi Longstocking has been my role model since I was a little girl. Not style icon, though... Rörstrand has now launched Pippi tableware and even though I try not to increase the number of goods at home - on the contrary to decrease it  - I just had to have this Pippi mug. Look how great the sunny, bright yellow color is. This will be my morning sun during the coming winter month's otherwise pitch-black mornings.

Photo: kodin1.com