Retro Country

Kärsivällisyyteni on palkittu: kauan sitten Huuto.netiin viritetty vahti haukahti pari viikkoa sitten. Siellä ne olivat, Villeroy & Bochin Retro Country -juomalasit, viisi kappaletta. Jännittävän huutokaupan (no ehkä ei; homman hoiti automaattikorotus) päätyttyä totesin ilahtuneena olevani lasien uusi omistaja.

Retro Country on Villeroy & Bochin jokin aika sitten lopetettu lasisarja, johon lisäosien löytäminen tuntuu olevan vähintään yhtä haasteellista kuin Arabian valkoiseen Tuuliin. Vihaan sitä, että sarjoja lopetetaan meteliä pitämättä; etusivun ilmoitus Hesarissa hyvissä ajoin olisi vähintäänkin asiallista tiedotustoimintaa, jotta me hamsterit ehdimme jaolle. Loppu hyvin, kaikki hyvin, nyt meillä on kotitarpeiksi juoma-, viini- ja shampanjalaseja - toistaiseksi. Mutta jos sinulla sattuu kaapissa lojumaan näitä tyhjän panttina, niin ethän luovu niistä tarjoamatta niitä ensin minulle.

I love my Villeroy & Boch tumblers. After having broken a couple I went to buy new, but found out that this particular line was discontinued. So imagine how happy I was to find them from Huuto.net (local 'eBay'), five of them, and then I won the bidding! Now the tumblers are safely home in my Ikea Hemnes cabinet together with their cousins: wine goblets and champagne flutes.

Wild thing... I think I love you

Vaikka en olekaan varsinainen kynsien lakkaaja, innostun aina kaikista hypetetyistä kynsilakoista ja saatan nähdä kovastikin vaivaa saadakseni himoitun putelin. Tänä syksynä tuo kynsilakka oli tietysti Diorin Golden Jungle, jolla kynsiin saa villin krokoefektin. Ensin kullanväristä lakkaa alle ja ennen sen kuivumista päälle sivellään ohuehko kerros tummanvihreää lakkaa. Kuivuessaan lakka krakeloituu ja lopputuloksena on fantastisen kauniit krokokuvioiset kynnet. Kun vielä viitsii laittaa päällyslakan, kestävät kynnet siistinä monta päivää. Lakkasin kynnet perjantain pikkujouluihin ja poistin lakat vasta   eilen illalla. Näillä kynsillä rohkenee nimittäin näyttäytyä konservatiivisemmassakin työpaikassa. Ihan täydellinen pakkaus siis.

Though I'm not actually known for my always beautifully polished nails, I always get excited about the IT nail polishes. This autumn is was Dior Golden Jungle - and it was love at first sight. I absolutely love my crocodile leather effect nails. Beautiful golden and green shades. Surprisingly, it's perfect for conservative offices, too. Subtle, yet wild - perfect combination.

Dancing queen

Olin perjantaina firman pikkujouluissa. Kun laukussa oli sopivaksi annosteltu määrä drinkkilipukkeita ja kun melkein koko ilta meni tanssilattialta, ei aamulla väsyttänyt, ei päätä särkenyt eikä Big Mac -ateria himoittanut. Päkiätkin, jotka olivat kotiintullessa tulessa, olivat virkistyneet kävelykuntoon loppuyön kauneusunien aikana. Tokikaan en lähtenyt enää kohtaloa uhmaamaan ja sujauttanut jalkojani Pura Lopezeihin, joissa edellisiltana olin tanssilattialla pannut parastani, vaan kaivoin naulakosta supermukavat bikerit, joilla kelpasikin tepastella viikonlopun juoksevat asiat.

Jostain syystä on päässäni koko viikonlopun soinut "No more champagne and the fireworks are through, here we are, me and you, feeling lost and feeling blue..."(Abba / Happy new year, jos et sattunut tunnistamaan). Eikä siellä pikkujouluissa edes ollut shampanjaa - vain pahaa rusinanmakuista skumppaa... Ans kattoo - tulevana perjantaina on toiset pikkujoulut - lyhyen, mutta kiihkeän pikkujoulukauteni viimeiset. Luojan kiitos.

We had the company's x-mas party (pikkujoulut) on Friday. I danced so much that my feet were burning as I finally came home at 2 am. I'm not, however, blaming my beautiful Pura Lopez stilettos; they are absolutely perfect. Anyway - one more pikkujoulut to go this coming Friday. That'll be the last of this short and intense pikkujoulu season of mine. Thank God!

Iltalaukkua metsästämässä - Chasing perfect clutch

En oikeastaan tiedä, miksei minulla ole koskaan iltalaukkukriisiä muulloin kuin pikkujouluaikaan. Osaan käydä kekkerit jos toisetkin omistamillani pikkuriikkisillä tai isommilla laukuilla yksitoista kuukautta vuodesta, mutta auta armias, kun pikkujouluaika lähestyy. Tai oikeammin: kun pikkujoulut lähestyvät. Edellisenä päivänä keksin aina, että minulla ei ole mitään asuun (mikä tahansa se onkin) sopivaa laukkua ja päädyn kiertämään Helsingin keskustan liikkeet, joista voisin kuvitella sopivan löytyvän. Kierros voi alkaa vaikka Stockalta ja jatkua Zioon, Tara Jarmonille, Karen Millenille, Furlalle, Kenkäfriikkiin, Guessille, Max & Co:hon, MaxMaraan, MyoMy:hin, Personaan, Mulberrylle, Furlaan, Della Margaan - you name it, I've checked it. Ja joka ikinen vuosi tulen kotiin laukutta. Ja sama toistuu vuodesta toiseen.

Akuuttiin kriisiin (pikkujoulut alkavat näillä hetkillä) ei näistä apua ole, mutta voinhan kuvitella mukaan päätyvän laukun täksi YSL:n kaunokaiseksi, jonka kelpuuttaisin kullanvärisenä tai ukkosensinisenä minkä tahansa asun kaveriksi.

Net-a-porter.com tarjoaa muitakin varteenotettavia vaihtoehtoja siinä tapauksessa, että sponsoriasiat ovat kunnossa. Kuten tämän tai tämän. Taidankin kirjoittaa joulupukille...

This time every year I have a small evening clutch crisis. For eleven months I happily go to parties and places with something from my modest collection of handbags, but right before my first x-mas party I realize that nothing fits with my outfit (regardless of my choice). So I end up in stores looking for the perfect clutch and never find it.  So I go to the x-mas party with whatever bag I happen to grab before leaving the house. That is going to be the case this year, too. I ended up home emptyhanded yesterday after having gone through almost every store in downtown Helsinki. I did, however, browse the clutch selections of online stores and found some lovely clutches - now the only thing I need to do is to write to Father Christmas...

Kuvat: Net-a-porter.com

Ystävällisin terveisin - Yours truly

Olen viime viikkoina tavannut ystävistäni niitä, joita en kovin usein tapaa. Kaikki tapaamiset ovat olleet kerrassaan riemukkaita: on juotu kahvia ja skumppaa, nautittu kakkukimarasta ja kävelty marraskuisessa illassa; puhetta ja naurua on riittänyt, ja jokainen kohtaaminen on lämmittänyt sydäntä monta päivää jälkeen päin. Joukossa on ollut yhteisten koettelemusten koettelemia kohtalotovereita, pitkäaikainen kampaajani sekä entinen esimieheni. Pidän itseäni maailman onnekkaimpana ihmisenä, koska minulla on ilo ja kunnia tuntea nämä ihmiset ja monta muuta - ja kutsua heitä ystävikseni. Ystävyys on yhteinen sielu kahdessa ruumiissa, kiteytti Aristoteleskin aikanaan.

During the last couple of weeks I have met friends I don't see that often. We've had coffee and cakes, champagne and pies, mulled wine and dinners; we've talked and laughed, walked and sprawled. I have enjoyed our encounters and felt myself very privileged to know these people and to be able to call them my friends. Actually, I might be the luckiest girl on earth...

Paketti Pariisista - Un Paquet

Sain tänään peilinkiiltävän paketin Pariisista. En pyytämättä ja yllätyksenä -  torstaina klikkasin tuotteet nettikaupassa ostoskoriin, sitten kassalle ja kohta tilausvahvistus odottikin jo sähköpostissa.

Menneen kevään mieluisimpia uutisia oli Hermès’n nettikaupan avautuminen meille suomalaisille. Siihen asti olin juossut lentokenttien tax free -liikkeissä suosikkituoksuni perässä ja hamstrannut sitä kuin pahainen pula-ajan mummo. Nyttemmin voin hemmotella itseäni myös sarjan suihkugeelillä ja kosteusvoiteella. Ne löytyivät myös tänään saapuneesta paketista. 

Melkein parasta paketin saapumisessa on itse paketti: nämäkin Hermès’n valikoimassa melko vaatimattomankin hintaiset tuotteet saapuvat aina kauniin oranssiin pahvilaatikkoon pakattuna, huolellisesti pehmeän tyynyn (!) päälle aseteltuna ja silkkipaperilla peitettynä. Laatikon ympärillä on luonnollisesti kaunis rusetti ja lähetyksestä löytyy myös valkoinen kirjekuori kuitteineen. Tänään laatikosta löytyi myös pieni tuoksunäyte. Eivät siellä Hermès’llä tiedä, että olen lentokentiltä hamstrannut tuoksua hyllyn täydeltä...

Sanomattakin lienee selvää, että arkiaamuni ovat muuttuneet siedettävimmiksi tämän itselleni suomani pienen ylellisyyden myötä.

I received a package from Paris today. From Hermès, to be precise. Hermès has the most beautiful packages: your order is packed into an orange box tied with a bow and the products are resting on top of a cushion (!) and covered with wrapping tissue. Very impressive, very elegant and very luxorious. Oh – I almost forgot to tell what was inside the box: Un Jardin sur le Nil perfumed bath and shower gel and body lotion. My splurge. 

Neiti Sissi Sisukas

Pöön Neiti Sissi Sisukas asuu meillä. Sissi on 3,5-vuotias sininen bicolor ragdoll. Hän on kotoisin Ylämaalta, Lappeenrannan naapurista. Ehta etelä-karjalaistyttö siis. Sissi on tyypillinen ragdoll: yltiösosiaalinen kissa, joka osallistuu kaikkeen aamutoimistani iltapuhteisiin. Paras nukkumapaikka on tyynyni vieressä - tai poikittain keskellä sänkyä.

Sinisilmä narkkaa puhdasta pyykkiä, ja joudunkin hätistelemään häntä tämän tästä puhtaanpyykin korista ja silittettyjen vaateiden pinosta. Silityslautakin kelpaa edellisten puutteessa makuupaikaksi.  Hän luonnollisesti koemakaa sängyn aina lakanoidenvaihdon yhteydessä - yleensä heti kun lakana on jotenkuten saaty levitettyä sängyn päälle. Hänen herkkuaan ovat Kimir-kuivakalat, joita hän jää aamuisin popsimaan minun hipsiessäni ulko-ovesta ulos. Sissin mielipuuhaa on sohvan käsinojien raapiminen: joka aamu lähtiessäni pyydän häntä olemaan raapimatta käsinojia kovinkaan paljon ja kotiin tullessani tervehdin häntä kysymällä asiasta. Sissi on sisäkissa, joka seuraa ikkunasta pihan tapahtumia. Hän säntää mielellään rappukäytävään aina kun silmä välttää ja kiitää rappusia alas melkein kerroksen, kunnes jossain kolahtaa ovi - silloin hän alkaa naukua emäntäänsä hakemaan hänet nopeasti turvaan. 

Mikään räsynukke Sissi ei todellakaan ole - kertaakaan en ole huomannut hänen valahtavan veltoksi syliin nostaessani. Mutta säyseä hän on ja alistuu kaikenlaiseen muuhun käsittelyyn paitsi pesemiseen ja matkakassiin sullomiseen. Kaikkiin muihin kasseihin hän kyllä änkeää kuten kuvasta näkyy.

This is my 3,5 year old cat Sissi. She is blue bicolor Ragdoll, a totally awesome personality. Her blue-eyed royal highness lives indoors and does only short visits outside when we travel. She loves to sneak into the stairway of our building but as soon as any door bangs she will start meowing to have me 'rescue' her. Such a pussy :-)

I have never noticed her being 'a ragdoll', but she is quite amicable. Very sociable, too. She likes to be involved in everything that happens in our home. She loves fresh laundry and bags. Both usually require a closer look (and feel)...

Klassikko - A classic

Minä rakastan, r a k a s t a n, valkoisia paitoja. Vaatehuoneessani (tulet huomaamaan tulevaisuudessa, että huone-sana on melkoista liioittelua) on henkareissaan pitkä rivi valkoisia paitapuseroita ja toinen mokoma valkoisia t-paitoja hyllyssä siistissä pinossa. Valkoinen paita näyttää aina hyvältä ja sopii kaiken kanssa. Parhaimmillaan se on raikkaan rapsakaksi silitettynä ja kynähameeseen tai farkkuihin yhdistettynä. Mallia voi ottaa vaikka Ivanka Trumpista.

I love white shirts. They look good with everything, but my favorite is a white blouse combined with a pencil skirt or a pair of jeans. Look at Ivanka Trump - she looks amazing, so effortlessly chic. I rest my case.

Kuva/photo Zimbio

Uusi alku - A new beginning

Tuli kesä, tuli loma, tuli työpaikan vaihto. Blogi odotti. Odotti vieläkin, vaikka kalenteri kertoi kesän jääneen kauas taakse. Voi olla, että odottaisi vieläkin, jollen olisi luvannut coachilleni, että blogi herää nyt eloon. Hän luultavasti onkin ensimmäinen, toivottavasti ei kuitenkaan ainoaksi jäävä lukijani. Niin tai näin, pääasia, että tulen kirjanneeksi tuokioita elämästäni muistiin, minua itseäni varten. Joten tervetuloa minä, tervetuloa Tarja ja tervetuloa kuka oletkin Toiseen elämääni.

Summer came, then the holiday. After that a new job. I had almost buried my blog before even getting started, but I was fortunate to find myself a wonderful career coach to whom I promised to restart blogging. So here I am, sharing fragments of my life with you. I hope you enjoy it.