Monday 29 December 2014

A Parisienne in Helsinki

Pariisittarena olemisen sietämättömään keveyteen perehdyttää mitä hauskimmalla tavalla tänä vuonna ilmestynyt "How to be Parisian wherever you are". Luin kirjan kannesta kanteen lähes yhdeltä istumalta ja tunsin itseni välittömästi pariisittareksi. Tästä kirjasta löytyy neuvo kaikkiin tilanteisiin: pöydän kattamisesta ja illalliskutsujen järjestämisestä erillisiin makuuhuoneisiin ja siihen, kuinka puhelimeen vastataan, kun Hän soittaa. Paras ja hauskin 2010-luvun käytösopas käyttöopas juurikin sopivasti vuosikymmenen jälkimmäisen puolikkaan käynnistyessä.






















Have you ever wanted to be one of those elegant, carefree and drop-dead gorgeous Parisians? Now you have your chance and you don't even have to move to Paris. Just read "How to be Parisian wherever you are" and follow the rules. This book is absolutely the funniest, wittiest and most entertaining guide to Parisian lifestyle in this decade.  I could not let go of it until having read the last sentence. I immediately felt the Parisian effect and have lived Parisian life in Helsinki - to the best of my ability.

Wednesday 24 December 2014

Happy holidays

Hyppäämme Sissin kanssa tänään junaan ja vietämme pari seuraavaa päivää muun perheen kanssa Lappeenrannassa. Ihanaa, lumista joulua!



Happy holidays! I will be spending the next couple of days with my family in Lappeenranta. I wish you the very best Christmas and look forward to posting lots of beautiful, snowy photos after returning home. 

Sunday 21 December 2014

Kaksi kirjainta, two letters: NY

Tämä on 300. blogipostaukseni ja siksi sen aiheeksi sopii täydellisesti tuleva tammikuinen pitkän viikonlopun matkakohde, New York - matkaseurana koko duuniporukkamme! Tätä joululahjoista parasta on hehkutettu torstaiaamusta lähtien, jolloin löysimme sähköposteistamme vihjeviestin, jonka ainoa sisältö oli allaoleva kuva.

Yhdessä on jo mietitty, missä kaikkialla haluaisimme käydä, mitä nähdä ja kokea. Mainittu on ainakin Broadway musikaaleineen, NHL-matsi, NBA-matsi, MoMA, Guggenheim, Empire State Building, National September 11 Memorial & Museum, Colombia University. Nähtäväksi jää, millaiseksi ohjelma muodostuu.

Ostoksille ehditään varmasti ja itseäni kiinnostavat eniten amerikkalaiset merkit: Rag & Bone, Vince, Theory, American Apparel, Diane von Furstenberg, Alexander Wang ja mitä näitä nyt on. Century 21 on ihan must ja mieli tekisi myös Brooklynissa sijaitsevaan Hooti Coutureen.

Tänään on muutenkin aihetta juhlaan: talvipäivän seisaus eli vuoden lyhyin päivä on tämän päivän jälkeen historiaa ja olemme taas matkalla kohti valoa. Aurinkoista sunnuntaita!




This is my 300th blog post and what could be more appropriate than to celebrate the milestone by announcing that I'm going to New York in January! NEW YORK! I'm so excited :-) I'm sure the long weekend in NY will be the highlight of the whole year.

There will be so much to see and so little time, but I'm sure I'll enjoy whatever we decide to do whether it is a musical on Broadway or a Knicks game - or both.  Guggenheim, MoMA - I'm ready. 

I guess shopping is also a must in NY. I'm immediately thinking American designers/labels: Rag&Bone, Vince, Diane von Furstenberg, Theory etc. I'm also dying to visit Hooti Couture, a vintage store in Brooklyn. The owner, Alison Houtte, is also the coauthor of Alligators, old mink and new money, one of my favorite books about vintage. All this pre-planning is almost as exciting and fun as the long weekend itself.

Thursday 18 December 2014

Ale on sale

Ensimmäinen verkkokaupan aleviesti tuli Matchesfashion.comilta tämän viikon maanantaina.  Loput verkkokaupat seurannevat pian perässä. Mastercardini onneksi koko syksyn ihastelemastani Chloén Djill onyx -sormuksesta minun kokoni oli iltaan mennessä jo loppuunmyyty. Yllättävän vähän harmitti. Luultavasti tammikuussa realisoituvan putkisaneerauksen vuoksi: kylppärin kalustaminen mieleiseksi nielaissee kaikki rahat - omat ja lainatut.

Yhden aleunelmani sentään toteutin ja ostin joululahjaksi itselleni My o myn kantisalesta kashmirneuletakin. Hyvälaatuista kashmirneuletta voi aina hyvillä mielin kutsua investoinniksi. 
 Looks like I will not be the happy and proud owner of Chloé Djill onyx ring - my size was sold out probably the minute the sale started in Matchesfashion.com. No hard feelings. I saved 175 euros. Which I invested in a Zadig & Voltaire gray-red snake print cashmere cardigan with a hint of gold. That will keep me stylishly warm in the office during the winter. Money well spent invested indeed.

Tuesday 16 December 2014

Sydämen oikkuja

Marraskuun viimeinen päivä muuttui melko jännittäväksi, kun rintaani alkoi kesken tavanomaisen sunnuntaisiivouksen puristamaan niin, että lattiamoppi oli hylättävä kädestä sankoon ja etsittävä tuoli takamuksen alle. Kun puristus ei osoittanut merkkiäkään hellittämisestä kymmenen minuuttia levättyäni, googlasin sydäninfarktin oireet ja soitin 112:een. Vaikka Sissi onkin taitava twiittaaja, puhelimella hän ei osaa kuitenkaan soittaa - eli päätin varmistaa avun saamisen, jos oloni vielä huononisi. Valkotakit tulivat, laittoivat veren happipitoisuutta näyttävän mittarin sormenpäähän, ottivat sydänfilmin - tai oikeastaan kaksi - mittasivat verenpaineen,   ja pistivät sormeen pikkuruisen rei'än verensokerin mittausta varten. Sain puolikkaan asperiinin pureskeltavaksi ja suihkauksen nitroa kielelle, mutta koska niistä ei ollut apua kipuun ja kun faijallakin oli eka infarkti 45-vuotiaana, ottivat valkotakit minut kardiologia konsultoituaan mukaansa ja veivät Haartmanin sairaalaan. Siellä otettiin uusi sydänfilmi ja verikokeitakin pariin otteeseen. Kipukin hellitti ja koska kokeissa ei näkynyt merkkiäkään infartista, päästivät minut kotiin ja sanoivat, ettei aihetta jatkotoimenpiteisiin ole. Siinä luulossa ehdin olla lähes neljä päivää, kunnes sain puhelun Haartmenin sairaalan kardiologiselta osastolta - tervetuloa kliiniseen rasituskokeeseen polkupyöräergometrilla!



Kävin polkemassa pyörää eilen. Rintaan kiinnitettiin taas tutut anturit ja kolmen minuutin välein vastus fillarissa kasvoi. Neljäs vastuksen nosto alkoi jo tuntua - siihen asti meno oli melko kevyttä. 75 % maksimisykkeestä tuli vastaan ja koe loppui siis reilut 12 min. poljettuani. Sydänkäyrässä ei näkynyt mitään, mikä ei menisi normaalin piikkiin, joten kyllä: sydämeni on tutkitusti hyvä.





Joku duunissa kysyi, että säikähdinkö tuota kohtausta. En taida olla pragmaattisuudessani kovinkaan säikähtelevää tyyppiä enkä säikähtänyt tätäkään. Jos nyt jostain järkytyin, niin siitä, että olin pukeutunut komeiden valkotakkien saapuessa nallekuvioisiin flanellipyjamahousuihin ja t-paitaan. Näissä moikkailin myös pitsan kanssa rappukäytävässä liikkuneet naapurit ja kadun kulkijat matkalla ambulanssiin. Harkitsin kyllä suihkuun menoa ja vaatteiden vaihtoa siinä poikia odotellessa :-) Vastedes tämä tyttö pukeutuu kotonakin piirun verran paremmin - just in case. Ikuiseksi arvoitukseksi jäänee, mitä tuo puristus rinnassa oikestaan oli: sydänperäistä, stressiä, närästystä vai jotain muuta.

Long story short: I spent one Sunday night in a hospital a couple of weeks ago after having quite convincing symptoms of a heart attack. I had a lovely ride in an ambulance and comfortable bed waiting for me in Haartman hospital. Since there was no evidence of an actual heart attack I was released before midnight. And yes - I was wearing my teddy bear pajamas when the handsome guys in white jackets picked me up. What an embarrassment! The doctors still wanted me to do this test where you ride a bicycle  being attached to the electrocardiogram at the time. I did pretty good and nothing out of the ordinary was discovered: I am - or at least my heart is - sound as a bell! Quite a relief I must admit. And again I have to praise the care and attention I was given - all these people worked wonderfully though the night was busy and patients were coming and going. 

Sunday 14 December 2014

The world according to Karl - and the high-flying Choupette

Terve taas! Nostan hattua kaikille, joilla on ihana, innostava työ ja jotka siitä huolimatta jaksavat ja ennättävät kirjoittaa blogia. Minä en selvästikään ole noita ihmisiä. Takana on taas mielettömän kiva kuukausi töitä, kylppärin suunnittelua, remontin ja muuton valmistelua, hydrospinngiä, glögejä ja taatelikakkuja, pikkujouluja, joulukonsertteja ja kaunempia joululauluja. Ja eräänlaisia sydänsurujakin. Kaiken kiireen keskellä sain onneksi joulukortit matkaan ja olenpa hankkinut jo hyvissä ajoin marraskuussa junaliputkin jouluksi.

Joululukemiseksi pakkaan Diana Vreeland -elämäkerran Empress of Fashion, sillä Hulluilta päiviltä käteen tarttunut opuksellinen Karl Lagerfeldin nokkelia elämänohjeita ja viisauksia on jo kauan sitten luettu. Siihen perään haukkasin jälkkäriksi vielä Thames & Hudsonin kustantaman, aiemmin syksyllä ilmestyneen  mainion kirjan Choupette - the private life of a high-flying fashion cat. Hupaisia pikku kirjoja molemmat muodin ja sinisilmäisten kissojen rakastajille. Omat lukemiset ovat jääneet näihin kepeisiin kirjoihin ja muoti- ja sisustuslehtiin; yöpöydällä on ollut koko syksyn The ruins of us, hämmästyttävän suomalaiselta kuulostavan Keija Parssinen -nimisen kirjailijan kirja amerikkalais-saudi-arabialaisesta avioliitosta. Etenen muutaman sivun päivävauhtia eli pääsen ehkä kevättalvella loppuun....

Ja jos tulit blogiini nyt ensimmäistä kertaa joulukorttini mainosrivin johdattelemana, olet lämpimästi tervetullut - nyt ja toistekin.




Hello again! You people who love your day jobs, tell me how on earth do you have time for your blog. Combining these two seems impossible to me. I've done other things, too, not just worked this whole month, but the blog has not been on the 'TOP 10  things to do' list. 

But should you need tips for xmas present for fashionistas, I can recommend two books: The world according to Karl (the wit and wisdom of Karl Lagerfeld) and Choupette - the private life of a high-flying fashion cat. I had a blast while reading the books! Other than these I've mainly read fashion magazines... Actually, I have couple of more fashion-related books to read - maybe in Christmas time: Diane Vreeland biography Empress of Fashion and How to Parisian wherever you are. The latter I've read a bit here and there and enjoyed a lot.