I love... Hermès Oran sandals

Kaivelin vasta sunnuntaina talvikengät yläkaapista naulakon alle ja käyttöön. Heti tuli ikävä kevyempiä, kesäisiä kenkiä. Kuten varviksia. Jos olisi mahdollista korottaa panoksia rantasandaaliosastolla, sortuisin sillä sekunnilla Hermès'n Oran-sandaaleihin. Herkullisia värivaihtoehtoja löytyy tusinan verran, mutta minuun vetosivat tällä kertaa nämä klassiset värit.  Näillä kelpaisi tepastella öljysheikkien keskellä Arabiemiraateissa maaliskuussa.

Either pair of these sandals would look perfect with an oversized white shirt and bikini while hanging out by the pool in Ras al-Khaimah in March. Looking forward to finding them on sale in Hermès Bur Juman store at a fraction of their normal retail price of EUR 450 :-)

Photo: hermes.com

Collegerakkautta

Siis miksi en vuosikymmeniin omistanut ainokaistakaan collegepuseroa?! Zoe Karssenin Blondes have more fun -svetari on nimittäin ehkä mukavin vaate, jonka omistan. Se on ihanan pehmeä, lämmin ja näyttää jotenkin raikkaalta, silti tutulta ja turvalliselta. Tämä lausunto kokemuksen syvällä rintaäänellä: asuin koko nuoruuteni kollareissa, joita äiti meille siskoksille Asu-Valinnasta osti. Tekisi mieli mennä ja ostaa niitä vino pino - menetettyjen svetarivuosienkin edestä, mutta viikonloput pärjään pienemmälläkin pinolla. Arjessani kollareille ei nimittäin ole juurikaan käyttöä: mokoma olisi työpaikallani luultavasti kauhistus. Viileitä kesäpäiviä varten aioin kuitenkin hankkia toisen, vähemmän synkän värisen. Luulen löytäneeni jo täydellisen yksilön - tekstikin kuvaa täydellisesti suomalaista kesäsäätä, vähemmän kantajaansa...

How on earth did I manage to live for all these years without sweatshirts?! I bought one Zoe Karssen in September and I have worn it almost every weekend - I love it so much. The warmth, the softness, the relaxed feeling.. For the spring I will definitely need a new one: something less black. I believe I've found the perfect one.

Helsinki got snow yesterday so I guess I (finally!) get to wear my wool and cashmere jumpers almost daily.

Photo: net-a-porter.com

I love.... J'adore Dior

Käytössäni on nykyisin vain kaksi tuoksua: Hermès Un Jardin sur le Nil ja J'adore Dior. Jälkimmäistä olen käyttänyt tooodella kauan. Itse tuoksun lisäksi j'adore myös tuoksun tv-mainosta: äärimmäisen kaunista Charlize Theronia, filmissä vilahtavia edesmenneitä filmitähtiä ja Lady Dior -laukkua sekä filmin fantastista musiikkia (Gossipin Heavy Cross).

 

J'adore Dior, the fragrance. J'adore the tv-commercial, too. J'adore Charlize Theron. J'adore.

Lilac

Pitkään aikaan neuletyön käteen otettuani totesin jälleen kerran, että neulominen on rentouttavaa puuhaa. Erityisen mukavaa se on silloin, kun lanka tuntuu ihanalta käsissä. Neuloin itselleni viime talvena pipon Debbie Blissin tummansinisestä Andes-langasta, jossa on 65 % baby alpakkaa ja 35 % mulberry-silkkiä. Lupasin pikkusiskolle samanlaisen ja ostinkin 100 g samaa lankaa sireenin värisenä, mutta neulominen jäi.

Muistin langan olevan myös riittoisampaa, joten menin lupaamaan pipon myös siskontytölle, vaan eipä 100 g:sta tule kahta pipoa. Siksi minun oli syytä ryhtyä luovaksi ja löytää lanka, josta voisin Andesin kanssa neuloa raidallisen pipon. Päädyin Debbie Blissin Rialto 4plyihin, joka on 100 % merinovillaa. Nyt ensimmäinen pipo on kokonaan valmis ja toinen valmistunee viimeistään tulevalla viikolla - meillä on asunto-osakeyhtiön hallituksen kokous, jossa voi keskustelun lomassa mainiosti kilistellä neulepuikkoja.... Debbie Blissin neulelangat ovat muuten Stockalla kanta-asiakastarjouksena tammikuussa, joten ajattelin palata pipojen valmistuttua lankahyllyjen ääreen suunnittelemaan seuraavaa projektia.

Knitting is fun. It can be very relaxing and blissful, too. Especially when knitting Debbie Bliss yarns. I'm now knitting beanies for my little sister and her daughter. The knitting yarns are Andes, 65 % baby alpaca and 35 % mulberry silk and Rialto 4 ply, extrafine merino wool superwash. They are just as soft and silky as they look.

Täydellinen pari - Black and blue

Ihastelin tätä Matthew Williamsonin Lindexin rintasyövän vastaiseen kampanjaan suunnittelemaa isoa nahkalaukkua jo malliston saavuttua kauppoihin lokakuussa. Kiikutin sen kassalle kuitenkin vasta viikkoa ennen joulua, kun sen hintalapussa luki 70 €, josta kantiskorttia vilauttamalla lähti vielä 10 %. Laukku on mahtavan iso ja vetää sisäänsä loputtomasti tavaraa. Käsimatkatavaralaukkuaineista siis. Pieni miinus laukun reunaa somistavista sinisistä pallukoista: ensimmäisellä käyttökerralla yksi repeytyi kokonaan irti ja kaksi muuta heilui muutaman langan varassa :-( Joulupyhinä sipaisin vähän liimaa jokaisen pallukan juureen - toivottavasti se auttaa pitämään somisteet paikallaan jatkossa.

Olin muuten samalla reissulla ostamaisillani itselleni tummansinisen huivin, jonka kuitenkin toinen asiakas ehti napata nenäni edestä sillä aikaa kun vaihdoin kuulumisia tutun liikkeenomistajan kanssa. Katsoin sivusta tuota nopeasti tapahtunutta ostotapahtumaa epäuskoisena ja vähän huvittuneenakin. Tappio kirveli yllättävän vähän: huivi ei selvästikään ollut minulle tarkoitettu.

I had an instant crush with this Matthew Williamson for Lindex leather tote when I first saw it in October. I was lucky to find it a week before Christmas for less than half of the original price, so it is mine now. One minor minus: the cute blue 'tassels' are quite loose and I lost one when I took the tote out for the first time.

Photo: lindex.fi

Se Oikea? Is this the One?

Hyvä ystäväni vei vuoden päätteeksi Kaivarin kanuunaan vaatteita ja asusteita myytäväksi - niitä, jotka olivat osoittautuneet vikaostoksiksi tai joihin muuten vaan oli maku mennyt. Hän kertoi Facebookissa miehensä pyöritelleen päätään ja pitäneen koko hommaa ihan höhlänä: ensin ostaa kalliilla ja sitten myydä halvalla. Höhlää tai ei, mutta eikö ole kuitenkin parempi laittaa tavara kiertoon kuin säilyttää sitä käyttämättömänä kaapin perällä muistuttamassa (turhasta) rahanmenosta.

Tajusin siinä samassa, että muoti on vähän kuin miehet: joskus tietää jo ensisilmäyksellä, että tuon kanssa ei yhteistä tulevaisuutta ole eikä tule; toisinaan taas tarvitsee tapailla hetken aikaa ennen kuin voi tietää, onko jutusta pitkäaikaiseksi tai peräti elinikäiseksi suhteeksi. Toisin kuin miesten, muodin kohdalla deittailu tarkoittaa sitä, että vaate, laukku tms. on ensin ostettava eikä muutaman kerran deittailuilla vaatteella tai asusteella valitettavasti ole palautusoikeutta. Siksi nuo epäonnistuneet suhdekokeilut päätyvät kirppikselle tai huuto.netiin. Kuka meistä muka haluaa tulla muistutetuksi epäonnistuneista suhteista törmäämällä jatkuvasti exään tai siihen vaatteseen, jonka kuvitteli olevan 'Se Oikea'?

Sitä paitsi toisen naisen hylkäämä mies tai käsilaukku voi olla toisen naisen aarre, joten kiertoon vaan itselle epäsopivat miehet, vaatteet ja asusteet.

Clothes and accessories are a bit like men: sometimes you know at first sight that the relationship with him/it will never work and sometimes you need to date him/it for some time to find out whether he/it is perfect for you and for your lifestyle. With fashion it is more difficult - and more expensive: you have to actually buy the clothes (or handbags etc.) first before you can 'date' them and unfortunately you can't return the clothes you have already taken out on a date or two, so they naturally end up in flea markets or consignment shops if they turn out not to be 'The Ones'. After all, you don't constantly want to run into either the guys you once dated or the not so successful relationship attemps with fashion items.... 

Besides: one woman's trash can be another woman's treasure, so boldly recycle - men, clothes and accessories.

Photo: farfetch.com

Happy New Year

Onnellista uutta vuotta 2014!

 

Happy New Year 2014!