Walk-in closet

Asunnossani, tai siis oikeammin kodissani, oli muuttaessani pikkuriikkinen, vähän normikomeroa suurempi omituisen muotoinen tila, jota vaatehuoneena taidettiin myyntiesitteessä markkinoida. Tuohon pikkukomeroon on porraskäytävästä ollut jopa oma sisäänkäynti ja komerosta taas käynti keittiöön, joten se lienee ollut vanha polttopuuvarasto. Komerossa oli korkea Elfa-korihyllykkö, johon lastasin muuttaessani alusvaatteet, sukat, sukkahousut, t-paidat, neuleet, pyjamat, jumppakamat, pyyhkeet, lakanat, käsilaukut, kengät jne. Tankotilaa henkarivaatteille oli ruhtinaalliset 30 cm. Katonrajassa oli kapea vajaa metrin mittainen hylly. Järjestyksenpidosta huolimatta huoneessa vallitsi aina hävityksen kauhistus, ja kävinkin siellä vain kääntymässä ja nappaamassa käteeni kulloinkin tarvitsemani vaatekappaleen, sammutin valon ja laitoin oven kiireesti perässäni kiinni. Vuoden verran kaaosta siedettyäni palkkasin remppareiskan tekemään komerosta minulle walk-in closetin. 

Purkutyömaa. Demolition site.

Remppareiskan teki varmaan välillä mieli lyödä hanskat tiskiin hänen korvissaan luultavasti älyttömiltä kuulostavien toiveideni (ks. seuraavassa kuvassa näkyvät upotukset seinässä, muun muassa) vuoksi, mutta taisi hänkin olla loppujen lopuksi varsin tyytyväinen yhteiseen aikaansaannokseemme. Sähkömiestäkin tarvittiin, kun heti remontin aluksi purettiin madallettu katto ja katon yli kulkevat johdot piti vetää uudestaan ennen kuin saatettiin jatkaa seinien tekemistä. Toisella kertaa siirrettin valo oven päältä seinästä kattoon.

Juhannus - minun vuoroni. Midsummer - my turn.

Totta puhuaksi minuakin välillä kadutti remonttiin ryhtyminen. Jouduin katsomaan remontin tieltä siirrettyjä tavaroita viikkotolkulla nurkissani ja lakaisemaan jokaisen remppapäivän päätteeksi porraskäytävän kolme kerrosta: omani, kerrosta alempaa ja kerrosta ylempää. Ja siivottavaa riitti tietysti omassa asunnossakin. Muuten pysyttelin neuvoineni melko etäällä remonttityömaasta juhannukseen asti, jolloin oli minun vuoroni ottaa ohjat. Koko juhannuksen maalasin ja tapetoin pienessä ja kuumassa komerossa, mutta lopputulokseen olin kyllä älyttömän tyytyväinen. Juhannuksen ja remppareiskan viikon loman jälkeen keräsimme yhdessä loput tarvittavat kamat kasaan K-Raudassa ja vielä yhden Ikea-käynnin ja hyllyjen asennuksen jälkeen huone oli vihdoinkin valmis. 

Almost there...

Vihdoin valmista! Finally finished!

Nyt pienessä walk-in closetissani viihtyvät vaatteideni lisäksi myös minä ja kissa, joka livahtaa sinne aina silmän välttäessä. Oven aukaiseminen on aina ilo ja päällepantavaa löytyy aina. Samaa ei voinut sanoa ennen remonttia. Ja kyllä - se on ihan oikea walk-in, mahtuuhan sinne astumaan sisään eikä uloskaan tarvitse tulla peruuttamalla.

Tapetti on Cole & Sonin Hummingbirds ja sandaalit Dolce & Gabbanan.
The wallpaper is Cole & Son's Hummingbirds and the sandals Dolce & Gabbana.

I moved into my home in May 2011. The apartment had a tiny closet for clothes, but the layout was very awkward and the space and storage units (if you can call them that) very unpractical and almost non-existent. After having put up with it for a year I hired a decorator to transform it to my personal sanctuary, a walk-in closet of my dreams.  After several weeks of hard work - his (the decorator that is) and mine - and a lot of everyday nuisance, the dream came true: I had my walk-in! It is hardly any bigger than the previous, but it has everything else that I need. It is such a pleasure to open the door and step in. Nowadays I always have something to wear. So in the end it was worth the pain and suffering...