Uphill, downhill

Ylämäkeä, alamäkeä - sellaista on putkiremonttipakolaisen elämä. Ensimmäinen käynti työmaalla sen jälkeen, kun kylppäri oli purettu atomeiksi, oli masentava. Kun näin ensimmäisen kerran kylpyhuoneen uudelleen laatoitettuna (vaan ei vielä saumattuna), olin onnesta soikeana.  Sitten kun saumat olivat saaneet laastinsa, olen taas melko onneton: että meninkin kuuntelemaan urakoitsijaa, joka suositteli valkoisten kaakeleiden pariksi marmorinvalkoisia saumoja. Marmorinvalkoinen = harmaa ja lopputulema = ruudulliset seinät. Kävin juttelemassa ruudullisessa kylppärissä rakennusurakoitsijan kanssa, kuulin hinnan saumojen värinvaihdolle, mietin viikonlopun yli ja ilmoitin maanantaina puhelimissa urakoitsijalle, että marmorinvalkoiset saumat ovat oikeastaan aika ok.

Ihana vaatehuoneeni muutaman ensimmäisen remonttiviikon aikana ;-(

Yllätyksiä on tullut matkan varrella vaikka ja kuinka. Kuten sähkötaulu, joka ei mahtunutkaan siihen, missä se ennen oli, ja joka oli löytänyt uuden paikan naulakkosyvennyksen päältä. Kera erittäin kammottavan kotelointihässäkän. No, purkuunhan se meni neuvottelun tuloksena ja sähkötaulu siirtyi ulko-oven päällä olevaan syvennykseen. Ennestään pieneen vaatehuoneeseeni oli viritetty uusia viemärilinjoja, joten takaseinä siirtyi parikymmentä senttiä lähemmäs ovea. Olivat tosin levyttäneet seinän vinoon, joten toinen kulma on entisellä paikallaan. Siinäpähän ihmettelivät sitten uudet hyllyt seinälle ja tangot paikalleen - ei tullut timpurille mieleen, ettei henkari ehkä enää mahdukaan paikalleen, jos seinää on siirretty lähemmä ovea, mutta tanko asennetaan entiselle paikalleen. Yhtenä päivänä kahvit olivat mennä väärään kurkkuun, kun urakoitsija soitti 'ihan vaan tarkistaakseen', että oikeinko todella haluan keittiön mustan mosaiikkikaakeliseinän korvattavan kylpyhuoneen isoilla valkoisilla laatoilla. Hell no! No, niin kuitenkin luki huoneistokortissa. Hyvä, että soitti ja saatiin se katastrofi torjuttua. Myös lisätöistä olen käynyt kiinnostavia keskusteluja sekä puhelimessa että sähköpostilla. Halusin nimittäin jalkalistat vaihtoon remontin yhteydessä. Kun vihdoin ja viimein sain tarjouksen työstä, siinä todettiin, ettei toivomaani listaa ole tarjolla ja minun pitäisi valita jokin toinen. Luonnollisestikaan minulle ei annettu mitään vihjettä, että mistähän valikoimasta se pitäisi löytyä. Löysin kolme vaihtoehtoa, joista kaikista pyysin antamaan hinnan. Vastaukseksi sain hinnan yhdestä, sillä kahdella muulla oli 'viikkojen toimitusaika'. Siihen totesin, että urakkaa on jäljellä kahdeksan viikkoa ja siinä ajassa luulisi listojen ehtivän toimitukseen. Sain lopulta mieleiseni listan. Turvakaukalon asentamisesta astianpesukoneen alle pyysivät sataa euroa - ja kun kieltäydyin kunnista, minulle todettiin lakonisesti, että hinnassa oli virhe. Varmaan - uskoo ken tahtoo.

Sähköasennukset menivät kutakuinkin pieleen joka kohdassa tuon älyttömän sähkötaulusijoittelun lisäksi: parin pistorasian paikkaa oli vaihdettu vetämällä johto vanhan jalkalistan päällä (listathat menivät siis kokonaan vaihtoon juurikin siksi, että nuo sähkövedot saadaan sinne listan taakse), kylppärissä sähköt oli vedetty päin honkia (mitä en itse ehtinyt edes hiffata ennen kuin urakoitsija sen minulle tunnusti), kumpikin uusi pistorasia oli asennettu melko lähelle sitä paikkaa, minne olin ne toivonut. Viimeinen niitti oli, kun oma sähkömieheni tuli asentamaan ruokapöydän päälle kruunua ja kävi ilmi, että moneen kertaan suullisesti vannottamaani (ja huoneistokorttiin merkittyä) kruunukytkentää ei sittenkään oltu tehty. Sen urakoitsijan sähkömies kävi tekemässä juhannuksen jälkeen. Ai niin, kylppärin valot uusine kaksoiskytkimineen menivät sentään kerralla oikein.

Urakkaan ei juuri kylpyhuonekalusteita pientä peilikaappia lukuunottamatta kuulunut, joten minä tilasin omat kalusteeni Kvikistä. Siihenkin projektiin oman jännityksensä toi liikkeen tuotannollis-taloudellisista syistä irtisanotut myyjät ja tilaukseni mahdollinen kohtalo. No, sekin päättyi onnellisesti ja iloitsen uudesta kylppäristä joka kerta kynnyksen yli astuessani. Oman postauksensa siitä löydät täältä (klik).

Vaikka kaikenlaista mutkaa onkin ollut matkassa, on pääurakoitsijamme Numera suoriutunut remontistä kuitenkin meilkeinpä loistavasti. Remontti on pysynyt aikataulussa ja oma asuntoni valmistui jopa pari päivää etuajassa. Viimeinen työmaakokous on pidetty tällä viikolla ja kaiken pitäisi olla valmista elokuun loppuun mennessä. Saadaan pihakin taas kokonaan itsellemme. Oma iso kiitokseni menee erityisesti rakennusurakoitsijalle, joka kärsivällisesti kuunteli kulloisenkin ongelmani ja hoiti sen seuraavan ongelman alta pois. Uudestaan ja uudestaan.

Neuvoni niille, joilla putkisaneeraus on ajankohtainen, on pysyä poissa purkutöiden ajan, käydä rakennusvaiheessa ahkerasti työmaalla, jotta asioihin ehditään puuttua ajoissa ja olla tiukkana: sinä olet maksava asiakas ja kysymys on sinun kodistasi ja omaisuudestasi, joten sinulla on oikeus olla niuho. Ole kuitenkin kärsivällinen, ystävällinen ja no, mukava; kiva tyyppi saa helpommin haluamansa kuin riitapukari. Lievästä flirttiasenteestakin voi olla apua, eikä kannata unohtaa hymyillä ja moikkailla reiskoille rappukäytävässä - he ovat hetken aikaa bestiksiäsi ja heistä riippuu remonttisi onnistuminen. Vielä: noudata urakoitsijan ilmoittamia aikatauluja ja tee suunnitelmat ja hankinnat ajallaan.

Since this whole putkiremontti (replumbing) seems to be a very Finnish thing I'm sure you're not so much interested in my experiences and my advice to future fellow renovation refugees. I'm just saying that despite some bumbs on the road the end result is awesome. The biggest thanks go to our excellent contractor and some great construction workers - I would have been lost without them. Should you want to learn more, please use the translator. Thank you. 

Kuvat: omiani, otettu puhelimen kameralla lähinnä todistusaineistoksi ja muistin tueksi viikonlopun työmaakäynneillä maanantaiaamun puhelua varten urakoitsijalle. Paitsi kaksi viimeistä, jotka hissistä, jota urakan kuluessa on koristeltu ahkerasti reiskojen toimesta....